Hoitotuolien jalkatuet ja penkinsuojat

Asiakas halusi uudelleenverhoilla 10 kpl hoitotuolien jalkatukia ja teettää viisi penkinsuojaa. Vanhaverhoilu oli jo puhkikulunut.

Penkinsuojien tarkoitus ilmeisesti oli nimenomaan olla vain penkkien suojana silloin, kun tuolit eivät ole käytössä. Tein suojat yhden valmiiksi oikeaan leveyteen leikatun kappaleen mukaan. Mitoitin hupun niskatuen mukaan ja ompelin katesaumat ja käänsin suojien reunat.

Valmiit suojat.

Jalkatuet olivat jo valmiiksi purettuina, joten en hyödyntänyt vanhoja verhoiluja ollenkaan, vaan kaavoitin jalkatuet itse. Ompelin kappaleet yhteen ja tein niihin katesaumat. 

Liimasin vanun peittämään pahimpia kuoppia ja liimasin myös verhoilun kevyesti kiinni keskeltä, jotta se pysyisi paremmin muodossaan. Niittasin verhoilut kiinni.

Valmiit jalkatuet.

Pienkoneen sisäosat

Pienkoneen sisäsivujen, katon ja takaseinän verhoilu. Irrotin ensin vanhat verhoilut ja puhdistin paneelit. Sivut ja pieni kattopala olivat metallia, katon sivupalat lasikuitua ja takaseinä muovia.

Aloitin verhoilun pienestä kattopalasta. Se oli turvallisin tehdä ensin, koska jos esim. liiman kanssa tulisi ongelmia, niin tulisi vähiten hukkaa.

Sivuissa oli aiemmin vain teippaus, joka oli todella epäsiististi laitettu. Revin teippaukset pois ja puhdistin sivut asetonilla. Peitin turhat reiät alumiiniteipillä. 

Katon sivupalojen vanha verhoilu oli irronnut liimauksestaan koverista kohdista. Verhoilu irtosi suhteellisen helposti vain repimällä, välillä mattoveitsellä avittaen. Kappaleet olivat lasikuitua, eikä sitä tarvinnut erikseen puhdistaa. 

Viimeisenä verhoilin takaseinän. Sen kanssa piti olla varovainen, koska paneeli oli muovia ja murtunut joka puolelta. Paikkasin kaikki murtuneet kohdat alumiiniteipillä.

Valmiit, verhoillut kappaleet takaisin koneeseen asennettuina.

Pienkoneen verhoilu

Asiakas halusi pienkoneeseen uudet pehmusteet, käsinojat ja ohjaussauvojen pussit. Kyseessä on sama kone, johon tein uudet lattiamatot ja sivuverhoilut jo aiemmin. Niistä tarkemmin toisessa tekstissä, jonka löydät täältä.

Vanhat pehmusteet olivat jo kuluneet ja niin paljon kutistuneet, etteivät yläosan nepparit enää yltäneet kiinni. Vanha verhoilu oli liimattu pehmusteeseen kiinni, joten jouduin tekemään kokonaan uudet pehmusteet. Parempi niin, sillä pehmusteisiin olisi muutenkin pitänyt tehdä niin paljon muutoksia, että helpompi toteuttaa ne kokonaan uusiin.

 Vanhasta pehmusteesta ei oikeastaan enää alun tutkailun jälkeen ollut mitään hyötyä. Suunnittelin vaahtomuoville piiputuksen koneesta ottamieni mittojen mukaan. Tein uudesta pehmusteesta vähän pidemmän ja ylä- ja alaosan piipuista keskenään samanlevyisiä. Pohjakankaan alle ompelin leveää tarranauhaa ja liimasin kankaat kevyesti kiinni vaahtomuovin molemmin puolin ennen piippujen ompelua.

Ompelin piiput ja lisäsin ennen viimeisiä ompeleita pehmusteen päihin suikaleet kuitukangasta vahvikkeeksi neppareita varten.








Suunnittelin ohjaussauvoille kokonaan uudet päälliset vanhojen mittojen mukaan. Ompelin osat yhteen ja tein katesaumat. Kiinnitystä varten ompelin niihin remmit, joiden avulla päälliset voi kiristää ohjaussauvojen ympärille.

Neppareita vaille valmiit päälliset.

Tein pehmusteelle kaavan, joka istuu koneen rungon muotoihin. Piirsin kaavan avulla pehmusteen ääriviivat ja ompelin reunoihin kaksi ommelta vierekkäin, jotta vaahtomuovi painuu enemmän kasaan.

Leikkasin pehmusteet pari millia ulomman ompeleen ulkopuolelta. Kävin välillä sovittamassa pehmusteita koneeseen ja tarkistin istuvuuden. Lopuksi ompelin reunoihin vielä päärmeet. Neppareita vaille valmiit pehmusteet.






Myös vanhojen, tökeröiden käsinojien tilalle suunnittelin kokonaan uudet, täysin erilaiset käsinojat. Halusin yhdistää uudet pehmusteet aiemmin verhoilemiini sivuihin, joten yhdistin käsinojiin samaa huopaa, jota on koneen sisäsivuissa.

Lopuksi tein nepparit, liimasin käsinojat kiinni runkoon ja kiinnitin pehmusteet sekä vaihdekepin pussit paikoilleen. Uudet nepparit kävivät vanhoihin, rungossa valmiiksi kiinni oleviin kantoihin.

Valmis verhoilu.