Suzuki PV satula

Asiakkaan tuoma satula oli pahoin kärsinyt pehmusteita myöten. Alkuperäistä verhoilua ei ollut enää olemassaskaan. Toiveena oli pehmusteen korjaus/vaihto ja uusi puna-musta verhoilu.

Leikkasin vaahtomuovisahalla vanhan pehmusteen molemmilta sivuilta siivut pois, myös satulan etuosa tarvitsi lisää vaahtomuovia. Liimasin sivuille limiä ja eteen hyödynsin siivun alkuperäistä, poisleikkaamaani vaahtomuovia, joka oli vielä kunnossa. Muotoilin satulan uudelleen vaahtomuovisahalla mukaillen alkuperäistä muotoa.

Kaavoitin satulan ja ompelin keinonahkaosat yhteen. Liimasin verhoilun alle vielä ohuen laminaatin tasoittamaan vaahtomuovin pintaa. Keinonahan liimasin ensin kevyesti kiinni verhoiluliimalla, jotta sain sen paremmin asettumaan paikoilleen. Reunat liimasin metallirunkoon kontaktiliimalla.

Ruosteenestomaalauksen takia kontaktiliima ei tarrannut runkoon kiinni ollenkaan satulan etuosasta, jossa keinonahkaan tulee eniten vetoa ja venytystä. Jouduin raaputtamaan kaiken liiman ja maalin pois ja kokeilemaan uudestaan. Annoin kontaktipintojen kuivua tupla-ajan, mutta siltikään liima ei meinannut tarttua kiinni. Lopulta sain verhoilun pysymään kiinni, kun sinnikkäästi puristin liimapintoja yhteen toistakymmentä minuuttia - ensin käsin ja varuilta vielä puristimilla.

Valmis satula.

Satula kiinni pyörässä. Asiakkaan kuva.

Moottoripyörän satula

Tämän työn tein tein yhdessä opiskelijakaverini kanssa. Alkuperäinen verhoilu oli kulunut ja repeytynyt. Asiakkaan toiveena oli uusi musta verhoilu, johon tulee valkoinen kaistale punaisella brodeerauksella. Irroitin vanhat niitit ja päällisen. Puhdistin satulan muovirunkon. 

Suunnittelin uuteen verhoiluun saumojen paikat, leikkasin ja ompelin kappaleet yhteen.

Asiakas kävi brodeerauttamassa keinonahan muualla ja opiskelijakaverini nitoi valmiin päällisen kiinni. Valmis satula.

Pienkoneen sisusta

Pienkoneen sisäsivujen verhoilu ja uudet lattiamatot. Vanha verhoilu oli todella haalistunut, kulunut ja epäsiisti.

Tein kaavat vanhoja lattiamattoja mukaillen, kuitenkin suoristaen muutamia vinkuroita kohtia, joiden tulisi olla suoria. Piirsin ja leikkasin uudet matot paksusta lattiamatosta. Kuskin ja apukuskin matot ovat keskenään erikokoiset ja -muotoiset.

Ompelin mattojen reinoille päärmeet ja ompelin asiakkaan toiveesta mattojen alapuolelle, kuluvimmille kohdille suikaleet kumimattoa. Kumimatto tuo mattoihin myös lisäpainoa ja se pysyvät siten paremmin paikoillaan. Ompelin suikaleet kiinni matossa olevien urien kohdilta, niin että ommel ei erotu etupuolellta ollenkaan.

Valmiit matot.

Sivut piirsin vanhojen kankaiden mukaan suoraan valitulle verhoiluhuovalle. Vanhat sivupalat olivat keskenään vähän erikokoisia, joten käytin molempia apuna ja tein uusista sivuista symmetriset, kuten niiden tässä tapauksessa kuuluisi olla.

Sivukappaleisiin tuli reiät ilmanvaihtoaukkoja varten. Käänsin ja ompelin kaikki näkyville jäävät reunat.

Suunnittelin sivuihin uudet taskut, vanhojen koon ja paikan huomioiden. Taskun yläreunaan tein kujan koneessa olevaa kuminauhaa varten. Taskujen ompeleminen kiinni sivuosaan kolmelta sivulta oli haasteellista, sillä sitä ei meinanut millään mahtua ompelemaan taskun sisäpuolelta. Tämä kuitenkin onnistui, mutta yhtään syvemmän taskun ompeleminen ei olisi enää onnistunut. 

Valmiit sivut ja lattiamatot pienkoneeseen asennettuna.

Perinteinen k-tuoli

Perinteisen verhoilun harjoitustyönä tein k-tuolin. Sain koululta valmiin rungon, jossa oli valmiiksi pohja tehty. Solmin joustimet kiinni pohjan rautalankaristikkoon ja tein joustimien sidonnat. Istuinosan reunoille lisäsin puiset korotuspalat, jotka kävin tekemässä puupuolella.

Jousien päälle nidoin juuttikankaan, joka solmittiin purjelangalla joustimiin kiinni. Pehmustus tehtiin meriheinällä, joka pujotettiin lisäämieni löysempien purjelankalenkkien alle.

Meriheinän päälle nidoin uuden juuttikankaan, joka kiristettiin purjelangalla. Kankaaseen tein taas purjelankalenkit, johon lisäsin pintapehmusteena kookosjouhta. Jouhien päälle laitoin vielä harmaata vanua ja lopuksi päälle nidoin/ompelin käsin lakanakankaan.

Selkänojaan tein vyöpohjan ja sen päälle muuten samat heinäpehmusteet ja muut vaiheet, mutta ilman joustimia. Nidoin selkänojaan kiinni ruskean verhoilukankaan.

Istuinosan verhoiluun ompelin kapan ja tereen koneella. Verhoilu ommeltiin tereen saumavaroista kiinni alempaan juuttikankaaseen. Lisäsin kapan alle pehmikkeeksi vanua ja nidoin verhoilun kiinni rungon alle ja taakse.

Lopuksi ompelin käsin tuolin takapuolelle vielä verhoillun pahvin, joka peittää kaikki niitit ja puurungon. Tein myös valmiiksi reiät käsinojien myöhempää kiinnitystä varten. Valmis penkki.